Tunnelukoista osa 2

Edellisessä kirjoituksessa kirjottelin tunnelukoista ja avasin hieman tarkemmin alistumisen sekä hylkäämisen tunnelukkoa. Jos et lukenut kirjoitusta, voit lukea sen täällä:http://www.eeviminkkinen.fi/blogi/

Lupasin seuraavaksi kertoa lisää vielä kahdesta tunnelukosta  ja sitten huhtikuun alussa kirjoitan siitä, miten näitä voi lähteä työstämään. Sanotaan nyt kuitenkin vielä se, että tunnelukkojen kanssa työskentely kysyy aina aikaa, kärsivällisyyttä ja myötätunnon harjoittelua itseään kohtaan.

 

Kuten sanotaan, old habits die hard. Se ei meidän "tyhmyyttä" tai "pahuutta" vaan sitä, että joskus tuo toimintamalli on auttanut meitä selviytymään. Tällaisesta selviytymiskeinosta hellittäminen ei tapahdu vahingossa. Tällä tiellä, toivon sinulle tukea, armollisuutta ja ymmärrystä itsellesi. 

Lukko ei tule vapautumaan niillä samoilla keinoilla, joilla se on synytynyt. Siksi pääsemmekin opettelemaan jotain itsellemme ihan uutta. Saa hapuilla. Saa harjoitella. Saa opetella. Saa pelottaa.

Nyt niihin kahteen muuhun tunnelukkoon...

Epäonnistuneisuuden tunnelukko:

Tähän tunnelukkoon liittyy vahvasti uskomus ja tuntemus, että on kertakaikkiaan epäonnistuja, muita huonompi ja kyvyttömämpi. Tyypillisiä ajatuksia joita itseen kohdistetaan ovat myös seuraavat: Olen tyhmä, tietämätön, lahjaton, luopio,vätys ja saamaton. Epäonnistumisen tunnelukko pääsee syntymään, jos lapsena saa kyllä palautetta siitä missä ei onnistu, mutta ei kannustusta tai tukea asioiden opetteluun. Koitamme ratkaista tunnelukkoa joko yli-tekemällä ja todistelemalla itsellemme ja maailmalle pystyvyyttämme tai sitten sillä ettemme juurikaan aseta itseämme alttiiksi asioille joissa voisimme kokea onnistumista ja iloa. Tyydymme selviytymiseen. Ihmisen sisäinen keskustelu on usein hyvin alistavaa ja mitätöivää itseään kohtaan. Tällöin ihmisen on hyvä harjoitella sitä, että altistaa itseään tilanteille joita aiemmin vältteli. Etukäteen itsensä tuomitsemisen sijaan voi myös kysyä "Mitä jos kaikki meneekin ihan hyvin?"

Häpeällisyyden tunnelukko:
Häpeällisyyden tunnelukko on yllättävän samankaltainen kuin epäonnistumisen tunnelukko, mutta tämä on vielä henkilökohtaisempi. Epäonnistumisen lukko liittyy toimintaan ja tekoihin, häpeä taas ihmisen olemukseen, siihen kuka hän on. Häpeän kanssa yhdessä työskentelee riittämättömyys. Tämä lukko aiheuttaa itsensä ylenpalttista tarkkailua, vertailua toisiin ja kokemusta että jotenkin viallinen.Koitamme usein ratkaista häpeän lukkoa piiloutumalla, vetäytymällä ja peittelemällä inhimillisyyksiämme. Joillakin tämä lukko aiheuttaa myös hyvittelyä ja miellyttämistä, yrityksiä korjata itseä. (Jossa ei todellisuudessa ole mitään vikaa). Tällöin ihminen tarvitsee hyväksyntää, turvaa sekä ihmissuhteita joissa on tilaa inhimillisyydelle.