Pettymyksien tuottamisen välttäminen ajaa ahtaalle

Elämästä ei taida selvitä ilman että kokisi pettymyksiä.  Ja tuskinpa kukaan tykkää tuottaa pettymystä toisellekaan. 

Tällä podcastilla keskustelemme ystäväni ja kollegani Marika Rosenborgin kanssa pettymyksien tuottamisen kivusta sekä pettymyksien sietämisestä, kun ne osuvat joskus omalle kohdalle.

Suuri viisaus sanoo, että emme voi olla vastuussa toisten tunteista. Samalla uskon, että on inhimillistä välittää toisten tunteista. Mutta jos koittaa hinnalla millä hyvänsä välttää tuottamasta pettymystä toisille, ajautuu ennen pitkää ahtaalle itsensä kanssa.

Odotukset ovat lähes aina yhteydessä pettymyksiin. Joskus odotuksemme ovat epärealistisia, ja joskus taas hyvin inhimillisiä, sellaisia joista ei tarvitse eikä kannatakaan tinkiä.

Kuuntele podcastilta lisää!

clem-onojeghuo-111360-unsplash.jpg

ps. Marikan kirja Sinä selviät kyllä löytyy täältä ja minun Ole itsellesi armollinen kirjan löytää täältä.

"Kolhiintuiko mun ego vai oliko toisen palaute vaan epäasiallista?"

Miten suhtautua siihen, että joku tuttu tai puolituttu kommentoi omaa olemistasi tai tekemistäsi tavalla, joka ei tunnu hyvältä? Jos se ei tunnu hyvältä, onko siinä kyse omasta egosta? Onko palaute hyvä ottaa aina vastaan kehityskohteena?

Tällaisia kysymyksiä pohdiskelen uusimmalla podacstilla.

Palaute voidaan antaa usealla tavalla.

Sitä voidaan antaa hyväntahtoisesti, sitä voidaan antaa haluna loukata, sitä voidaan antaa inspiroituneessa tilassa, sitä voidaan antaa loukkaantuneessa tilassa. Palaute voidaan antaa herkästi ja kauniisti, silloinkin kun se on vaikeaa. Palaute voidaan antaa ”rehellisyyden nimissä” vaikka kyse on oikeastaan ihan vaan omasta, rajallisesta mielipiteestä.

Itse koen tärkeäksi tunnustella, millaisella energialla palaute annetaan.

Liittyykö siihen tunne, että toinen asettautuu ”paremman ihmisen” asemaan vai tuleeko palaute energialla, jossa tuntuu turvallisuus ja hyväksyntä?

Toinen asia joka tuntuu tärkeältä, on miettiä palautteen antajan pyrkimystä. Se on jotain josta palautteenantaja ei ole usein itsekään tietoinen. Mitä hän haki?

Palautteen antaminen ja saaminen on parhaimmillaan voimaannuttavaa ja inhimillistävää, rumimillaan se on traumatisoivaa ja häpäisevää.

Kaikesta ei voi, eikä tarvitse olla samaa mieltä ja jokaisella on vapaus valita mitä kokee oikeudekseen toiselle sanoa.

Palautteen suhteen on hyvä muistaa, että palautteen antaja kertoo palautteellaan OMISTA arvoistaan, ihanteistaan, toiveistaan ja peloistaan.

Ja ne saattavat olla hyvin erilaisia, mitä itsellä on.

Erilaisuus on oikein ok. Mutta toisen erilaisuuden pointtailu arvosteluhengessä, ei.

Keskustelu ja kommunikointi vaikeistakin tunteista on oikein tarpeen ja tervetullutta, mutta vanha kunnon ”minä-viestintä” kunniaan.

Sen sijaan että toiselle latelee hänestä totuuksia, kannattaa kertoa siitä miltä ITSESTÄ tuntuu.

Sen mä vaan sanon, että kindness is gangster. 

Ei aina helppoa, mutta gangster.

Kuuntele lisää podcastilta!

shutterstock_304333949.jpg

Podcast ulkopuolisuuden tunteesta

Ulkopuolisuuden tunne on valtavan kipeä tunne. Se sanoo alitajuisesti että "en kuulu", "minulla ei ole väliä" ja "olen huonompi".

Reagoimme jokainen eritavoin ulkopuolisuuden tunteeseen.

Esimerkkejä miten koitamme selvitä ulkopuolisuuden kivusta on:

- Osallistua mahdollisimman paljon (usein sillä seurauksella, että pois jääminen pelottaa sillä pelkää jäävänsä paitsi)

- Kilpailemme asemastamme erilaisin keinoin

- Alamme välttämään tilanteita joissa on useampi ihminen

- Pakenemme tunnetta addiktioihin

Ulkopuolisuuden tunne tuntuu todelta, siinä missä mikä tahansa muu kipeä tunne. Ulkopuolisuuden tunteen juuret ovat usein lapsuudessa ja se on tyypillisempää toisille persoonatyypeille kuin toisille. Ulkopuolisuuden tunteen takana on syvä kaipuu kuulua, tulla nähdyksi ja osallistua tasavertaisena.

Kuuntele lisää ajatuksia podcastilta

Podcast siitä kun huumori loukkaa

Parhaimmillaan huumori on tärkeä defenssi, joka auttaa meitä kohtaamaan elämän kipeitäkin juttuja kevyemmin. Taito nauraa itselleen LEMPEÄSTI voi olla suuri voima itsetuntemuksen tiellä. 

Joskus, ja itseasiassa valitettavan usein huumoria on käytetty alistamiseen. Huumorin nimissä loukkaaminen on muka hyväksyttävä muoto "sanoa asioita suoraan". 

Voi olla hyvin pelottavaa myöntää, että huumorilla sanotut asiat ovat satuttaneet. Ja silti se on tärkeää, itsensä puolella olemista. Kaikelle ei tarvitse voida osata nauraa.

Ajattelen, että me itse määrittelemme ne henkilökohtaiset asiat joille olemme valmiita nauramaan. Jos jokin asia on vereslihalla, ei sille edes kannata yrittää nauraa. Se on itseasiassa itse itsensä pilkkaamista ja omien tunteiden mitätöintiä. 

Tällä podcastilla vastaan kuulijan kysymykseen ja aihetoiveeseen liittyen siihen, että on kokemut huumorin olevan keino loukata.

Kokemus on yllättävän yleinen, eikä siitä tarvitse vaieta.

Tervetuloa kuuntelemaan!

Oman äänen äärelle verkkokurssi on juuri alkanut ja vielä kerkeää hyvin mukaan!

Lue lisää kurssista ja ilmoittaudu mukaan täältä!

Erityisherkkyyden oppeja

Kirjoitin aiemmin muutamasta oppiläksystä joita erityisherkkyys on minulle opettanut.

Ei sillä, että erityisherkkyyden tunnistaminen ja tutkiminen olisi ainoa tie löytää näiden asioiden äärelle, mutta se voi olla yksi tie. 

Uskon vahvasti siihen, että itsetuntemus työskentely on aina henkilökohtaista, se mikä on yhdelle kasvua voi olla toiselle taantumista. Jollekkin tekee hyvää harjoitella kuuntelemaan, jollekkin puhumaan ja niin edelleen. Jollekkin tekee hyvää ottaa omaa aikaa ja jollekkin taas harjoitella jakamaan sitä myös toisten kanssa, säilyttäen itsensä. Itsetuntemuksen matka on jokaiselle omannäköinen ja ainutlaatuinen. Näyttäisi kuitenkin siltä, että erityisherkät kokevat usein tietynlaiset teemat ja oppiläksyt tutuiksi.

Aiemman kirjoitukseni aiheesta voi lukea täältä: http://www.eeviminkkinen.fi/blogi/2016/8/18/mit-erityisherkkyys-on-opettanut-minulle

Tällä kertaa kirjoitan kahdesta muusta tärkeästä teemasta jotka ovat erityisherkälle tuttuja sekä siitä miten nämä teemat ovat elämässäni läsnä.

1. Kaipuu merkityksellisyyteen

Yleisesti erityisherkkiä kiinnostaa elämässä syvyys, se mikä on pinnan alla. Voi tuntua tyhjältä käyttää aikaa sellaiseen, joka on erityisherkän mielestä epäoleellista. Erityisherkän lahja on nähdä asiat syvällisinä kokonaisuuksina, mutta varjona voi olla se että tällöin uppoudumme myös liikaan draamaan ja huomaamaan aina sen, mikä vaatii korjattavaa.

Minua on auttanut tämän teeman suhteen sen harjoittelu, että itseasiassa ihan kaikesta voi löytää merkityksellisyyttä, joskaan se ei silloin tule aina siinä muodossa missä haluaisin. On myös helpottanut se, että alkaa arvostamaan tavallisia ja käytännöllisiä asioita- sillä ne ovat yhtälailla valtavan tärkeitä ja arjen henkisyyttä parhaimmillaan.

Se mikä kenellekkin yksilönä tuo merkityksellisyyttä on kiehtova mysteeri. Jotain, jota ei oikeastaan edes voi itse päättää. 

Kävin viime viikolla ensimmäistä kertaa kahvilla uuden ihmisen kanssa ja jo kymmenen minuutin kuluttua puhuimme suut vaahdoten elämämme kivuista, tunteista joita meidän on vaikea kohdata sekä jaoimme keskeneräisyyttämme. En tiedä tämän ihmisen lapsien nimiä, en edes tiedä hänen puolisonsa nimeä. En tiedä mitä hän harrastaa. Ja minulle tämä kohtaaminen oli aidosti merkityksellinen. Koin, että olimme heti jonkun merkityksellisen äärellä. 

Joku voisi tietysti ajatella, että tämä on akkojen vaahtoamista, ja tavallaan se kai onkin. 

Tunteiden jakamisen voi tehdä eri tavoin, valittaen ja uhriutuen tai vilpittömästi haluten oppia, vilpittömästi haluten tutkia omaa osuuttaan.

Mikä on sinulle aidosti merkityksellistä? 

Miten nämä asiat saavat näkyä elämässäsi?

Miten voisit tuoda merkityksellisyyttä osaksi arkeasi, pienin asioin?

2. Vahvoja tunteita ei tarvitse pelätä. 

Olen aina tuntenut vahvasti ja voimakkaasti ja saanut siitä myös palautetta. Toki opin myös turruttamaan ja kieltämään tunteitani kovettaen kuortani ja ajautuen kauemmaksi itsestäni. Tunnetyöskentely on ollut jo useamman vuoden ajan minulle tärkeää, mutta helpooa se ei ole suinkaan ollut.

Tunteet on teema, joka sisältää monia paradokseja. 

Jos ne kieltää tai tuomitsee, ei hyvä heilu ja voi olla lähes varma että kielletyt tunteet alkavat hallita alitajunnan kautta. Toisaalta, jos tunteita pitää suorana viestinä siitä mikä on totta, menee siinäkin harhaan. Tunteiden suhteen tarvitsemme hyväksyntää, erottelukykyä, uteliaisuutta tutkia niitä ilman tuomintaa. Tarvitsemme kärsivällisyyttä istua niiden kanssa, kunnes ne paljastavat sen kertaisen opetuksensa. Joskus kyse on siitä että jokin vanha tunnemuisto aktivoituu ja se mitä tarvitaan on läsnäoloa istua kipeän reaktion läpi. Joskus kyse on siitä, että  tunne pyrkii vahvasti viestimään jostain tämän hetkisen elämän tilanteesta, joka kysyy selkeytystä.

Tunteita ei tarvitse pelätä. Ne ovat valtava lahja, vaikka todella tiedän miten paljon vastustusta niiden kohtaaminen voi herättää. Kuitenkin, kun suostumme kokemaan myös ne vaikeammat tunteet, teemme samalla tilaa ilolle, keveydelle ja rauhalle.

Erkkari kuva.jpg

Erityisherkän elämää verkkokurssilla käsitellään itsetuntemusta, haavojen kanssa työskentelyä, rauhaa, iloa, lepoa, liikettä ja aitoa huolenpitoa itsestä.

Kurssi alkaa 2.9 ja kestää 7 viikkoa.

Kurssin tavoitteena on löytää ymmärrystä omasta herkkyydestä, sekä löytää käytäntöön konkreettisia työkaluja ja tapoja, jotka tukevat tasapainoista oloa ja elämää, jossa on hyvä olla sellaisena kuin on. 

Lue tarkempi kurssikuvaus ja ilmottaudu mukaan: https://eeviminkkinen.mykajabi.com/store/dfV5yRub

Mitä erityisherkkyys on opettanut minulle

Tunnustan. Erityisherkkyys oli pitkään sana, joka ärsytti minua. Kuten monesti, ilman tutustumista aiheeseen on niin helppo tuomita ja ajatella että tuo ei kyllä koske minua. Kauhukuvissani erityisherkät ovat itselleen erityisyyksiä vaativia ja jotenkin ylimielisiä. Todellisuus tuntuu olevan päinvastainen. 

Luulen, että suurin vastus johtui siitä että minun oli hankala hyväksyä omaa herkkyyttäni. Se on minussa oleva piirre, josta olen saanut varsinkin lapsena paljon palautetta, pääasiassa siitä käsin että olen "liian herkkä". 

Kuten moni muukin herkkä, opin liudan erilaisia keinoja kovettaa olemustani ja kieltää tunteitani. Nämä keinot palvelivat aikansa, kunnes niiden ylläpito alkoi satuttamaan enemmän kuin suojella. 

En koe että minulla on poikkeuksellisien herkkä näkö,kuulo tai hajuaisti ja silti erityisherkkyyteen tutustuminen on tuonut elämääni valtavasti ymmärrystä. Koen, että minulla erityisherkkyys näyttäytyy enemmän emotionaalisella puolella, toki myös kehollisesti.

Tässä siis 3 asiaa joita erityisherkkyys on minulle opettanut ja sallinut hyväksymään itsessäni.

1. Omien tarpeiden tunnistaminen ja niiden rehellinen ilmaisu

Erityisherkälle omien tarpeiden tunnistaminen, salliminen ja niiden ilmaisu on usein vaikeaa. Haluamisen ja tarvitsemisen välillä oleva ero ei ole aina niin ilmeinen, kuin ehkä kuvittelisi. Tarpeiden tiedostaminen on auttanut minua huolehtimaan itsestäni aidommin, ilman että ihan joka kerta tarvitsee oppia kantapään kautta. Tarpeiden ilmaisuun voi liittyä vahvasti pelko itsekkyydestä. Omia tarpeita voi koittaa piilottaa itseltäänkin mm. suorittamalla, miellyttämällä ja pitämällä itsensä jatkuvan kiireisenä. Mutta me emme luojan kiitos ole koneita. Ihminen tarvitsee yhteyttä, kohtaamista, iloa, lepoa, merkitykselliseltä tuntuvaa tekemistä, monenlaista. Omiin tarpeisiin tutustuminen opettaa niistä tervettä vastuunottoa. Sivuvaikutuksena on vähemmän kireä ja leppoisampi.

2. Ulkopuolisuuden kokeminen

Erityisherkkä kokee olevansa helposti ulkopuolinen ja erilainen. Erityisherkälle on tyypillistä olla kiinnostunut syvistä, pinnan olla olevista asioista ja tällöin "pinnallisilta" tuntuvat keskustelut voivat tuntua turhauttavilta. Erityisherkän kokemus omasta ulkopuolisuudesta voi tuntua valtavan todelta, mutta ei kuitenkaan ole täysin totta. Egoltaan kannattaa viedä ulkopuolisuuden ase, ja muistaa että olemme kaikki ihmisiä. Ihmisiä, joista jokainen kokee joskus ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä, erilaisuutta, yhtälailla kun yhteenkuuluvuutta, iloa ja kiitollisuutta. Minun on täytynyt nähdä omassa ulkopuolisuuden kokemuksessani myös se, miten itse jättäydyn ulkopuolella ja oletan että kukaan ei kuitenkaan ymmärrä minua. On ollut niin pelottavaa mennä kohti sitä, että joku aidosti ymmärtäisi että mielummin tuomitsin sen mahdottomaksi jo etukäteen.

3. Oman tilan tarve

Minulle oman tilan ja ajan tarve on aina ollut tärkeää. Jos en muista tai uskalla siitä huolehtia, ei hyvä heilu :) Oma tila on minulle paikka jossa kuulen itseni.

 Intorvertti-ekstorvertti akseli vaikuttaa oman ajan ja tilan tarpeeseen suht voimakkaasti. Parhaimmillaan oma aika on hyvin maadoittavaa, sisältä käsin lataavaa, kaunista aikaa. Tällä ei siis ole tekemistä yksinäisyyden kanssa, vaan ajattelen sen olevan eheyttävää yksinoloa.

Erityisherkän elämää verkkokurssi alkaa 31.3!

Lue lisää TÄÄLTÄ.

Erityisherkkyydestä, velvollisuudentunnosta ja suorittamisesta

Tällä äänitteellä Erityisherkän elämää sivuston perustaja Tuula Ahde haastattelee minua yhdestä aikamme kiusasta- suorittamisesta. 

Mistä siinä on kyse, miksi me ajaudumme niin tekemään ja miten on mahdollista alkaa irroittamaan ja keventämään taakkaansa? 

Erityisherkän elämää verkkokurssi alkaa 31.3

Miksi osallistua kurssille?

  • Erityisherkät kokevat usein olevansa jotenkin outoja, viallisia ja ulkopuolisia. Oma herkkyys on lahja, mutta tuntuu monesta myös rasitteelta. Kuitenkin osa erityisherkistä ”kukoistaa” ja he näyttävät tulevan hyvin toimeen herkkyyspiirteensä kanssa.
  • Olennaista ärsykekuorman säätelyssä ja sopivan vireystason ylläpitämisessä on tutustuminen itseensä ja omaan yksilölliseen herkkyyteensä. Kehomieli-yhteys korostuu erityisherkällä, ja kokonaisvaltainen itsestään huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. 
  • Mikään määrä teoriatietoa ei loppujen lopuksi korvaa sitä, että toimit käytännössä hyvinvointiasi tukevalla tavalla. Yksi pieni asia siellä, toinen täällä ja huomaat että elämä on parempaa silloin, kun kohtelet itseäsi hiukan paremmin. 
  • Osaat tunnistaa paremmin tarpeitasi, milloin on aika hiljentää, milloin on aika ottaa kevyemmin ja analysoida vähemmän. 
  • Opit tekemään rauhaa itsesi kanssa ja löydät hyväksyntää itsesi arvostelun sijaan.

Lue lisää kurssin sisällöstä ja ilmoittaudu mukaan: 

https://eeviminkkinen.mykajabi.com/store/UFNDq2Xw

Erityisherkkyys ja kehollinen puoli

Tervetuloa kuuntelemaan äänitettä jolla haastattelen Erityisherkän elämää sivuston perustajaa Tuula Ahdetta erityisherkkyyden fyysisestä ulottuvuudesta. 

Erityisherkkyyden kehollisesta puolesta ei ole ollut läheskään niin paljoa puhetta kuin tunnetason puolesta joten aihe on ehdottomasti mielenkiintoinen ja opin itsekin uutta!

Olemme koonneet Tuulan kanssa yhdessä Erityisherkän elämää verkkokurssin. joka alkaa taas 31.3

Lue lisää kurssista täältä: https://eeviminkkinen.mykajabi.com/store/UFNDq2Xw