Ulos joogakaapista

Minä myönnän, nyt sen uskaltaa kirjoittaa ääneen. Elämässä on aukeamassa uusi luku, joogaopintojen myötä. What!? Kirjoitinko minä tuon? Kyllä. Ehkä joskus on aika palata siihen miten olen tullut tähän, minäkun en olisi tätä kirveelläkään edes vuosi sitten itsestäni uskonut. Mutta elämällä on ollut aiemminkin tapana yllättää minut. Melkoinen puskissa vaanija veijari. Tai sitten kuljen vaan niin pussi päässä etten tiedä mihin minua oikein ollaan tökkimässä. Nyt en kuitenkaan malta olla aloittamatta ensimmäisestä kurssiviikonlopusta. Opiskelen siis ihanassa Himassa, ja pahoittelut jo nyt että tulen ehkä käyttämään useamman kerran sanaa ihana. Mutta Hima on ihana. Älä usko minua, mene kokemaan itse.

Ensimmäinen viikonloppu jännitti. Entä jos ne muut on jotain ‘ainamunuaisputsauskuurilla olevia seetripuun lehdillä eläviä pussihousuisia’ ihmisiä enkä löydä itseäni joukosta? Mihin olen oikein lähtenyt? Osaanko tarpeeksi?

Ovesta sisään astuessa jännitys kuitenkin ropisi pois aika äkkiä. Ensimmäinen ilta oli rentoa tutustumista ja tulevan vuoden läpikäyntiä. Tykkäsin myös siitä miten heti mentiin ns. Iholle eli esittelyissä ei tarvinnut kertoa sitä perinteistä mitä teen työkseni ja missä asun rimssua. Kylmät väreet kulki kurssi kaverien kertoessa ajatuksiaan. Mä niin tiiän miltä toi tuntuu! Mä niin pystyn samaistuu tohon oli mielessä useammin kuin kerran. Ilta harjoituksessa pääsi myös purkaantumaan muutamat itkut. On vähän jopa huvittavaa että elin joskus noin kolmen vuoden pätkän jolloin en itkenyt lainkaan. Olin joko liian kiireinen tai lamaantunut. Se että ei tuntunut miltään ei ollut kuitenkaan totta, vaikka niin yritin itselleni uskotella.

Nyt olen sitten viimeisen puolen vuoden aikana ”ottanut takaisin”. Nimimerkillä onneksi kyyneleet ei syövytä silmiä. Sai taas ties monennenko kerran kohdata sen miten se pysähtyminen tekee tilaa niille tunteille ja asioille tulla nähdyiksi joitten ei aina haluaisi tulla nähdyiksi itsekkään.

Such is life. Voi mennä karkuun niin kauan kuin tarvitsee, kyllä ne asiat siellä odottavat minua. Kun olen itse niihin valmis.